Jokamies, Lukin orja kätkee Auringon
ja kuun valon
itsekkäästi vain omaan nautintaan; oman
Pohjolansa, so. tunteilevan
sielunsa, kivimäkeen/ruumiiseensa, vain omaa ruumiin mielihyvää palvoen. Tästä Monostatosten, Pohjolan rutjakkeiden, tyhjäntoimittaja-elämästä sankari irrottautuu.
SANKARI ja RISTILUKIN
saaliit, ikiunessa hengettä harhailevat
Sävel:
Jean Sibelius, sanat:
Paul Adolf ja GE
1. Tuol’ ihmisen kätköissä
ylpeys on, omas’ paisteessaan siel’
auringon,
tuo
lukki niin suuri ja musta kuin yö, se saalista vaanii ja syö.
Säde
päivän sen väijyjän vangiksi käy, kun
iltaisin verkkonsa ei hälle näy.
Ja
tullessa yön hän alkavi työn. Joka ainoan sielun hän vangita voi.
Ja
piinaten surmaa ne voi.
Ja
aurinko sammuu, sen kehrää ei
näy. Se yön ikihelmahan käy.
Ja
ihmiset sielutta harhailevat, vain
uskoen ajan pimeyteen.
Yön
tummuus on heistä kuin loistava koi.
He säikkyvät, jos kerran
valjeta voi.
Ja
rientäen pois, näin eivätkö ois -
ikivapaita. ( TAUKO)
Unta, kun nähneensä vaan, he luulevat ikiunessaan.
Mut lukki se punoopi pauloja ain. Yks sielu ei lannistu vain.
Se
sielu käy vapaana aikojen taa,
sen SANKARIT perinnöks’ saa.
Ja
mainetta mahtia lukki heille tuo, mut
rauhaa ja lepoa koskaan ei suo.
Se SANKARI on, joka ain kuolohon
lukin verkkoja vastahan taistella voi.
Sillä
harhaavat kaatuvat ain.
2. Vaan SANKARIN taisto ei
turhaa oo lain, vaik’ pelotta
vaipuukin vain.
On
poikansa vahvempi, oppinsa sai, tuon sankarin silmistä kai.
Se
perintö kertoopi rohkeudesta, oman
pelkonsa voitosta, hellyydestä.
Ei petä se lain, ei syytä hän vaan, on
uskollinen myöskin kuolemassaan,
vaik’
läheiset karkaavat pois.
Mut
sydämis’ vahvistuu perintö tuo: ”Ei nautinto voittoa suo.”
Ja SANKARIJOUKOT nuo karkottaa yön, valon nostavat vankilastaan.
On
ystävän apu taas kunniassaan, ei
moiti ei syytä se kurjintakaan, (kokotauko)
vaan nostaa ja auttaa se lankeavaa. (ß kolmas kerta sama sävel edell. riviltä, metsopianona )
Se SANKARI on, joka ain
kuolohon itsekkyytensä voittaen taistella
voi.
Siten
sielunsa (onnensa) voittaa hän ain.
Vrt. Rabbi puhui
kansalle Johannes
Kastajasta, SANKARISTA:
”Mitä lähditte
erämaahan katsomaan. Ihmistäkö? Hienoihin vaatteisiin puetut ovat kuningasten
kartanoissa.
… Totisesti hän
on enemmän kuin profeetta. Hänestä
on kirjoitettu: ”LÄHETÄN ENKELINI SINUN EDELLÄSI TEKEMÄÄN TIEN./
Matt. 11: 7-10./ Totisesti ei ole
vaimoista/vedestä/ aineesta syntyneissä suurempaa kuin Johannes Kastaja; mutta vähäisin taivasten valtakunnassa on
suurempi kuin hän. … ….hän on
(jälleensyntynyt) Elias joka oli
tuleva./ Matt. 11: 11-14 ja 4-5 muuta
kohtaa/ Älkää pelätkö
niitä, jotka tappavat ruumiin, … …vaan häntä, joka voi hukuttaa sekä sielun että ruumiin./Matt.10:28/
Sinä Kapernaum;
… Sodoman on tuomiopäivänä oleva
helpompi kuin sinun./Matt. 11: 23-24/
Lähetän teidät/sankarit kuin lampaat susien keskelle./Matt.
10: 16/ Ottakaa minun ikeeni
päällenne ja oppikaa
minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä
sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne./
Matt. 11: 29 /
Kuka on äitini ja veljeni? Nämä opetuslapseni ovat äitini ja veljeni. /Matt. 12: 47-50 / Joka tahtoo kulkea
kanssani, hän kieltäköön alemman
itsensä ja ottakoon ristinsä/karmansa ja seuratkoon minua. Joka tahto pelastaa elämänsä (itsekkyyden
Lukin ohjeita noudattaen), hän kadottaa
sen, mutta joka kadottaa elämänsä
minun, eli Kristus-RAKKAUDEN
vuoksi, hän löytää sen./ Matt.
16:24-25/ Saat velkasi/karmasi anteeksi
kuten 10 000 leiviskän velallinen,
mutta koska hän ei itse antanut 100 denaarin velkaa anteeksi
alaiselleen, joutui hän uudelleen
tilille 10 000 leiviskästä ja joutui vankeuteen eli elämänkiertojen kautta
kivulla korvaamaan elämän pankkiirille velkansa. / Matt. 18: 23-35 / Joka totuutta etsii ja seuraa minua, hänet
läheisensä, ystävät ja maailma hylkäävät /mm: Mark. 6:4/ Joka häpeää minua ja sanojani tässä
avionrikkojain syntisessä sukupolvessa,
sitä myös Kristus häpeää. / Mark. 8:38 /
/ D / LAULUT, filosofiset laulut, RUNOT,…/
SANKARI JA RISTILUKKI, uusi säelöytö GE, web/